Virheenkorjauskoodi

Virheenkorjauskoodi (ECC, engl. Error Correcting Code) on informaatioteoriassa koodi, jossa jokainen datasignaali noudattaa tiettyjä rakennesääntöjä. Tällöin virhetilanteet voidaan havaita ja korjata automaattisesti.

Virheenkorjausta varten muistipiireihin voidaan lisätä ylimääräisiä muistikennoja. Muistikennojen lisäys ei onnistu, ellei piirisarja tue tätä. Harva on valmis maksamaan muistikennojen lisähinnasta aiheutuvan kustannuksen kotikoneeseensa, joten virheenkorjauskoodi on käytännössä käytössä verkkopalvelimissa ja muissa kriittisissä kohteissa.

Yksinkertainen esimerkki virheitä korjaavasta koodista on bitin toistokoodi. Tätä koodia käytettäessä kanavaan lähetetään peräkkäin n kpl nollia, kun halutaan välittää vastaanottajalle bittitila 0 ja vastaavasti n kpl ykkösiä, kun halutaan välittää bittitila 1.Tämän koodi muodostuu siis koodisanajoukosta .Jos kanavan kautta kulkeneessa koodisanassa alle puolet biteistä on vaihtanut tilaansa,koodisana on mahdollista tunnistaa.

Virheitä korjaavien koodien teoriassa keskeinen käsite on koodin minimietäisyys.Kahden samanpituisen koodisanan välisellä etäisyydellä tarkoitetaan niiden kohtien lukumäärää, joissa ne eroavat toisistaan. Esimerkiksi binäärisanojen '0100011101' ja '0111011001' välinen etäisyys on kolme. Koodin minimietäisyydellä tarkoitetaan pienintä arvoa, minkä kahden eri kyseiseen koodiin kuuluvan koodisanan välinen etäisyys voi saada.

Koodin määrittämiseksi valitaan yleensä ensimmäiseksi jokin aakkosto, merk. .Hyvin usein käytetään binääriaakkostoa .

Kaikkien -pituisten aakkoston sanojen joukkoa merkitään tavallisesti .

Koodi, jonka pituus on , saadaan valitsemalla jokin ei-tyhjä osajoukko .

Koodisanojen ja välinen Hamming-etäisyys on

lineaarisia aliavaruuksia.