Tähdistö

Tämä artikkeli kertoo tähtitieteellisestä ilmiöstä. Samannimisestä lehdestä katso Tähdistö (lehti).
Ison Karhun tähdistö. Tähdistön rajat keltaisella.
Otava-tähtikuvio. Tähdistön rajat on merkitty keltaisella. Vihreät yhdysviivat muodostavat tähtikuvion tai asterismin.

Tähdistö on tarkasti rajattu alue taivaalla. Kaikki alueen sisällä olevat tähdet kuuluvat tiettyyn tähdistöön.

Tähdistöt näkyvät eri tavoin eri leveysasteilla ja vuoden- sekä vuorokaudenaikoina. Leveysaste määrää, mitä tähtiä voi ylipäätään näkyä. Suomessa ei näy esimerkiksi Etelän risti. Orion näkyy Suomessa talvi-iltaisin etelässä. Otava on toisinaan matalalla, toisinaan taivaanlaella eli zeniitissä.

Tähtien ryhmittely tähdistöiksi ei aikojen saatossa ole ollut mitenkään täsmällisesti määrättyä, vaan eri kulttuureissa on ollut erilaisia tähdistöjä. Kuitenkin selvimmät kuviot kuten Orion ja Skorpioni esiintyvät samankaltaisina useimmissa kulttuureissa.

Tähdistön tähdillä ei välttämättä ole muuta yhteyttä toisiinsa kuin se, että ne sijaitsevat taivaalla Maasta katsottuna samalla suunnalla. Tähdistön eri tähdet saattavat olla avaruudessa hyvinkin kaukana toisistaan, sillä Maahan näkyy yhtä hyvin kirkas kaukana oleva tähti kuin himmeämpi lähitähti. Avaruudessa "lähellä" toisiaan ovat muun muassa Ison karhun tähdistössä sijaitsevan Otavan tähtikuvion viisi keskimmäistä tähteä, jotka kuuluvat Ison karhun liikkuvaan joukkoon. Monet tähdistöt on nimetty jo antiikin aikoina, mikä näkyy myös niiden nimistä.

Tähdistöt muuttuvat kymmenien tuhansien vuosien kuluessa tähtien liikkuessa toistensa suhteen. Tällöin Auringon ja tähdistön tähtien väliset etäisyydet ja suunnat muuttuvat. Esim. Leijonan tähtikuvio muuttuu ja hajoaa aikojen saatossa.

Historia

Tähdistöjä lienee nimetty jo muinaisessa Egyptissä, Babyloniassa ja aikaisemminkin. Pohjoisella pallonpuoliskolla käytetään kreikkalaisilta peräisin olevia tähdistöjen nimiä, jotka merkitsi muistiin tähtitieteilijä ja astrologi Klaudios Ptolemaios, joka eli Aleksandriassa, Egyptissä. Näissä tähdistöissä olivat mukana eläinradan merkit. Renessanssiaikana tähtitieteilijät Johann Bayer ja John Flamsteed antoivat tähdille luettelotunnukset. Juuri ennen Bayeriä tähdistöjä loivat 1500-luvun lopussa Pieter Dirkszoon Keyser ja Frederick de Houtman. 1700-luvun puolivälin tienoilla ranskalainen tähtitieteilijä Nicolas Louis de Lacaille nimesi monia eteläisen tähtitaivaan tähdistöjä ja jakoi Argo-laivan tähdistön osiin. IAU vahvisti kokouksessaan 1928 tähdistöille tarkat rajat, jotka merkitään epookin 1875,0 mukaan. Epookki on ajankohta, jolla on tähtitieteessä merkitystä, koska Maan akseli kiertyy aikojen kuluessa.

Tähdistöjen nykyiset rajat

Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) on standardoinut nykyiset tähdistöt (88 kappaletta) vuonna 1928 ja niille on määritelty tarkat taivaanpallon koordinaatteja mukailevat rajat.

Tähtikuviot ja asterismit

IAU ei ole määritellyt tähtikartoissa esiintyviä tähtikuvioita, yhdysviivoja ja asterismeja, joten niissä on vaihtelua.[1]

Tähtikuvio muodostuu tähdistön kirkkaimmista tähdistä. Nämä on yleensä yhdistetty tähtikartoissa yhdysviivoilla.

Asterismi on tähtien ryhmä, jossa on yhdistetty eri tähdistöjen tähtiä tai tähdistön osa erotettu omaksi kuviokseen. Tunnettuja asterismeja ovat Otava, Orionin vyö, Pegasus-neliö ja Kesäkolmio.

Tähdistöjen ja tähtien nimistä

Tähdistöillä on latinankieliset nimet kansainvälistä käyttöä varten. Esimerkiksi Otava kuuluu suurempaan Ison karhun tähdistöön, jota kutsutaan latinaksi nimellä Ursa Major. Tähdistön kohteita nimettäessä siitä käytetään latinankielistä genetiivimuotoa Ursae Majoris. Esim. Ison karhu Dubhe-tähti on Alfa Ursae Majoris eli lyhennettynä α UMa. Alfa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen kirjain. Ursa Major on joskus lyhennetty myös nelikirjaimisesti UMaj, näitä nelikirjaimisia lyhenteitä ei nykyään enää käytetä. Tähtien nimeämisessä voidaan käyttää Flamsteedin numeroita (esimerkiksi 16 Cygni) tai vaikkapa muuttuvien tähtien tunnuksia (esimerkiksi RR Lyrae).

Luettelo tähdistöistä

Suomalainen nimiLatinalainen nimiLyhenneGenetiiviNimen alkuperä
AjokoiratCanes VenaticiCVnCanum Venaticorum1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
AjomiesAurigaAurAurigaemuinainen (Ptolemaios)
AlttariAraAraAraemuinainen (Ptolemaios)
AndromedaAndromedaAndAndromedaemuinainen (Ptolemaios)
Bereniken hiuksetComa BerenicesComComae Berenices1603, Uranometria, irrotettu Leijonasta
DelfiiniDelphinusDelDelphinimuinainen (Ptolemaios)
EridanusEridanusEriEridanimuinainen (Ptolemaios)
Etelän kalaPiscis AustrinusPsAPiscis Austrinimuinainen (Ptolemaios)
Etelän kolmioTriangulum AustraleTrATrianguli Australis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
Etelän kruunuCorona AustralisCrACoronae Australismuinainen (Ptolemaios)
Etelän ristiCruxCruCrucis1603, Uranometria, irrotettu Kentaurista
Etelän vesikäärmeHydrusHyiHydri1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
FeeniksPhoenixPhePhoenicis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
HarppiCircinusCirCircini1763, Lacaille
HeilurikelloHorologiumHorHorologii1763, Lacaille
HerkulesHerculesHerHerculismuinainen (Ptolemaios)
HärkäTaurusTauTaurimuinainen (Ptolemaios)
IlmapumppuAntliaAntAntliae1763, Lacaille
IlvesLynxLynLyncis1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
IntiaaniIndusIndIndi1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
Iso karhuUrsa MajorUMaUrsae Majorismuinainen (Ptolemaios)
Iso koiraCanis MajorCMaCanis Majorismuinainen (Ptolemaios)
JousimiesSagittariusSgrSagittariimuinainen (Ptolemaios)
JoutsenCygnusCygCygnimuinainen (Ptolemaios)
JänisLepusLepLeporismuinainen (Ptolemaios)
KaksosetGeminiGemGeminorummuinainen (Ptolemaios)
KalatPiscesPscPisciummuinainen (Ptolemaios)
KameleonttiChamaeleonChaChamaeleontis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
KarhunvartijaBoötesBooBoötismuinainen (Ptolemaios)
KassiopeiaCassiopeiaCasCassiopeiaemuinainen (Ptolemaios)
KaukoputkiTelescopiumTelTelescopii1763, Lacaille
KaurisCapricornusCapCapricornimuinainen (Ptolemaios)
KefeusCepheusCepCepheimuinainen (Ptolemaios)
KentauriCentaurusCenCentaurimuinainen (Ptolemaios)
KettuVulpeculaVulVulpeculae1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
KilpiScutumSctScuti1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
KirahviCamelopardalisCamCamelopardalis1624, Bartsch
KolmioTriangulumTriTriangulimuinainen (Ptolemaios)
KompassiPyxisPyxPyxidis1763, Lacaille
KorppiCorvusCrvCorvimuinainen (Ptolemaios)
KotkaAquilaAqlAquilaemuinainen (Ptolemaios)
KrapuCancerCncCancrimuinainen (Ptolemaios)
KulmaviivoitinNormaNorNormae1763, Lacaille
KultakalaDoradoDorDoradus1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
KurkiGrusGruGruis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
KuvanveistäjäSculptorSclSculptoris1763, Lacaille
KyyhkynenColumbaColColumbae1679, Royer, irrotettu Isosta koirasta
KärpänenMuscaMusMuscae1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
KäärmeSerpensSerSerpentismuinainen (Ptolemaios)
KäärmeenkantajaOphiuchusOphOphiuchimuinainen (Ptolemaios)
KöliCarinaCarCarinae1763, Lacaille, irrotettu Argo-laivasta
LeijonaLeoLeoLeonismuinainen (Ptolemaios)
LentokalaVolansVolVolantis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
LohikäärmeDracoDraDraconismuinainen (Ptolemaios)
LyyraLyraLyrLyraemuinainen (Ptolemaios)
MaalariPictorPicPictoris1763, Lacaille
MaljaCraterCrtCraterismuinainen (Ptolemaios)
MikroskooppiMicroscopiumMicMicroscopii1763, Lacaille
NeitsytVirgoVirVirginismuinainen (Ptolemaios)
NuoliSagittaSgeSagittaemuinainen (Ptolemaios)
OinasAriesAriArietismuinainen (Ptolemaios)
OktanttiOctansOctOctantis1763, Lacaille
OrionOrionOriOrionismuinainen (Ptolemaios)
ParatiisilintuApusApsApodis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
PegasusPegasusPegPegasimuinainen (Ptolemaios)
PerseusPerseusPerPerseimuinainen (Ptolemaios)
PeräkeulaPuppisPupPuppis1763, Lacaille, irrotettu Argo-laivasta
Pieni hevonenEquuleusEquEquuleimuinainen (Ptolemaios)
Pieni karhuUrsa MinorUMiUrsae Minorismuinainen (Ptolemaios)
Pieni koiraCanis MinorCMiCanis Minorismuinainen (Ptolemaios)
Pieni leijonaLeo MinorLMiLeonis Minoris1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
Pohjan kruunuCorona BorealisCrBCoronae Borealismuinainen (Ptolemaios)
PurjeVelaVelVelorum1763, Lacaille, irrotettu Argo-laivasta
PöytävuoriMensaMenMensae1763, Lacaille
RiikinkukkoPavoPavPavonis1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
SekstanttiSextansSexSextantis1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
SisiliskoLacertaLacLacertae1690, Firmamentum Sobiescianum, Hevelius
SkorpioniScorpiusScoScorpiimuinainen (Ptolemaios)
SulatusuuniFornaxForFornacis1763, Lacaille
SusiLupusLupLupimuinainen (Ptolemaios)
TukaaniTucanaTucTucanae1603, Uranometria, Keyser ja de Houtman
VaakaLibraLibLibraemuinainen (Ptolemaios)
ValaskalaCetusCetCetimuinainen (Ptolemaios)
VeistotalttaCaelumCaeCaeli1763, Lacaille
VerkkoReticulumRetReticuli1763, Lacaille
VesikäärmeHydraHyaHydraemuinainen (Ptolemaios)
VesimiesAquariusAqrAquariimuinainen (Ptolemaios)
YksisarvinenMonocerosMonMonocerotis1624, Bartsch

Huomautuksia tähdistöjen latinankielisistä nimistä

Corona Australista kutsutaan joskus nimellä Corona Austrina (genetiivi: Coronae Austrinae).

Käärme (Serpens) jaetaan kahteen osaan, Käärmeen häntään (Serpens Cauda) ja Käärmeen päähän (Serpens Caput), joita Käärmeenkantaja (Ophiuchus) erottaa toisistaan.

Joidenkin lähteiden mukaan Kirahvi (Camelopardalis), Kyyhkynen (Columba) ja Yksisarvinen (Monoceros) ovat tutkija Petrus Planciuksen 1600-luvulla nimeämiä.

Standardiin kuulumattomia, mutta tunnettuja asterismeja

Asterismit ovat monesti helposti tunnistettavia johtotähtikuvioita, joiden avulla voi opetella tähtitaivasta tähtikartan kanssa tarkemmin tuntemaan. Esimerkiksi Kesäkolmio ja Pegasus-neliö löytyvät helposti ja auttavat muun taivaan hahmottamisessa. Jotkut muinaiset asterismit, kuten Bereniken hiukset, Argon-laivan osat ja Käärme ovat nykyään tähdistöjä.

Ptolemaioksen tuntemat 48 tähdistöä

   

Vanhoja, käytöstä poistuneita tähtikuvioita

Tähdistöjen standardointi siirsi historiaan koko joukon tähdistöjä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä olivat lähinnä yksittäisten tähtikarttojen laatijoiden keksimiä, eivätkä useimmat käytöstä poistuneista tähdistöistä olleet koskaan vakiintuneetkaan laajempaan käyttöön.

Ptolemaioksen vanhaa Argo-laivaa (Argo Navis) ei enää ole olemassa, se on jaettu Kölin (Carina), Peräkeulan (Puppis) ja Purjeen (Vela) tähtikuvioihin.

Tunnetuin muista vanhoista tähdistöistä on Seinäkvadrantti, Quadrans Muralis, joka on nykyään osa Karhunvartijan tähdistöä, ja jonka mukaan kvadrantidien meteoriparvi on nimetty.

Vanhoja tähdistöjä, joita ei nykyään enää käytetä:

Katso myös

Lähteet

  1. The Constellations Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni.

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta tähdistö.