Kristiinankaupunki

Kristiinankaupunki
Kristinestad
Kristiinankaupunki.vaakuna.svgKristiinankaupunki.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.kristinestad.fi
Sijainti62°16′25″N, 021°22′40″E
MaakuntaPohjanmaan maakunta
SeutukuntaSuupohjan rannikkoseutu
Hallinnollinen keskusKristiinankaupungin keskustaajama
Perustettu1649
KuntaliitoksetLapväärtti (1973)
Siipyy (1973)
Tiukka (1973)
Pinta-ala ilman merialueita697,54 km²
145:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala1 678,98 km²
62:nneksi suurin 2017 [1]
– maa683,04 km²
– sisävesi14,50 km²
– meri981,44 km²
Väkiluku6 671
146:nneksi suurin 31.8.2017 [2]
väestötiheys9,77 as./km² (31.8.2017)
Ikäjakauma2016 [3]
– 0–14-v.11,8 %
– 15–64-v.55,1 %
– yli 64-v.33,1 %
Äidinkieli2016 [4]
suomenkielisiä40,9 %
ruotsinkielisiä55,1 %
– muut4,0 %
Kunnallisvero21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
KaupunginjohtajaRiitta El-Nemr
Kaupunginvaltuusto27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.

17
5
3
1
1

Kristiinankaupunki (ruots. Kristinestad) on kaupunki Pohjanmaan maakunnassa.

Kristiinankaupungissa asuu 6 671 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 678,98 km², josta 14,50 km² on sisävesiä ja 981,44 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,77 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja 40,9 % sen asukkaista puhuu äidinkielenään suomea ja 55,1 % ruotsia.[4]

Kristiinankaupunki on Suomen pisin nykyisin käytössä oleva kunnan nimi. Kaupungista käytetään myös lyhempää nimeä Kristiina.lähde?

Maantiede

Kristiinankaupunki sijaitsee noin sadan kilometrin päässä sekä Vaasasta, Seinäjoelta että Porista.[7] Sen naapurikunnat ovat Isojoki, Karijoki, Merikarvia, Närpiö ja Teuva.

Kristiinankaupungissa on kaikkiaan 35 järveä. Niistä suurimmat ovat Härkmerifjärden, Storträsket ja Blomträsket.[8]

Kristiinankaupungin Natura-kohteita ovat keskustan itäpuolella sijaitsevat metsälueet Pohjoislahden metsä ja Tiilitehtaanmäki, sekä Kristiinankaupungin saaristo, Lapväärtin kosteikot, Lapväärtinjokilaakso ja Pyhävuori, jota pidetään sekä geologisesti että biologisesti yhtenä Länsi-Suomen arvokkaimmista kallioalueista.[9]

Historia

Kristiinankaupungin alue on ollut alun perin hämäläisten asuttama alue. Vuonna 1303 alueelle Ruotsista tulleet siirtolaiset olivat saaneet luvan asettua "hämäläisten maahan".[10]

Kristiinankaupunki perustettiin vuonna 1649 Lappfjärdin pitäjään Koppöön saarelle, ja myös kaupungin nimeksi tuli Koppöstad. 1. maaliskuuta 1651 nimi muutettiin Kristiinankaupungiksi (ruots. Christinae Stadh). Kenraalikuvernööri Pietari Brahe antoi kaupungille nimen senhetkisen kuningattaren Kristiinan mukaan, mutta on hyvin mahdollista, että hän ajatteli myös omaa vaimoaan, kreivitär Kristina Katarina Stenbockia, joka kuoli vuonna 1650. Maanmittaaja Claes Claesson tuli kaupunkiin Pietari Brahen pyynnöstä vuonna 1651 piirtämään asemakaavan renessanssiajan ruutukaavamallin mukaan. Asemakaava on edelleen suurimmalta osin käytössä.

1800-luku oli Kristiinankaupungin kulta-aikaa. Silloin kaupungin kauppalaivasto kuljetti tavaraa kaupungin satamasta ja satamaan.

31. tammikuuta 1918 käytiin Kristiinankaupungin taistelu, joka oli Suomen sisällisodan ainoa Etelä-Pohjanmaalla käyty punaisten ja valkoisten välinen taistelu.[11]

Kristiinankaupunki sai nykyisen laajuutensa 1. tammikuuta 1973, kun siihen yhdistettiin Lapväärtin (ruots. Lappfjärd), Siipyyn (ruots. Sideby) ja Tiukan (ruots. Tjöck) kunnat.

Hallinto

Kristiinankaupungin kaupunginjohtaja vuodesta 2005 on ollut Riitta El-Nemr, mutta hän jää eläkkeelle syksyllä 2018.[12]

Valtuustossa on 27 paikkaa, joista 17 on RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous

Kristiinankaupungissa maatalous on matkailun lisäksi tärkeä, työllistävä elinkeino. Tärkein viljeltävä kasvi on peruna; Kristiinankaupunki on Suomen suurin ruokaperunantuottajakunta viljelyalan ollen vuonna 2009 noin 2 700 hehtaaria. Suomen Estrellalla oli perunalastutehdas 1988-2004. Sour cream -makuiset perunalastut keksittiin Kristiinankaupungin perunalastutehtaalla.lähde?

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Öströmin Perunatuote, Kone-Ketonen Oy ja koneita ja niiden komponentteja teollisuudelle tuottava Krikoma Ab.[13]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kristiinankaupungin väestönkehitys 1980–2015
VuosiAsukkaita
1980
  
9 043
1985
  
9 081
1990
  
8 839
1995
  
8 685
2000
  
8 084
2005
  
7 662
2010
  
7 157
2015
  
6 793
Lähde: Tilastokeskus.[14]

Muutama vuosi ennen Kristiinankaupungin ja sen lähikuntien liitosta pidettiin vuoden 1970 väestönlaskenta. Sen mukaan Kristiinankaupungin kaupungissa oli suomenkielinen enemmistö (54,2 prosenttia) ja liitoskunnissa ruotsinkielinen enemmistö: Lapväärtissä 70,1 prosenttia, Siipyyssä 58,5 prosenttia ja Tiukassa 92,0 prosenttia[15]. Vielä vuoden 1960 väestönlaskennassa myös kaupungissa oli ruotsinkielinen enemmistö (51,7 prosenttia)[16]. Kuntaliitoksen jälkeen Kristiinankaupunki on ollut enemmistöltään ruotsinkielinen.

Urheilu

Kristiinankaupungista kotoisin olevia urheiluseuroja ovat muun muassa Kristiinan Urheilijat (yleisurheilu, hiihto, uinti), IF Länken (voimanosto, sulkapallo, yleisurheilu, hiihto, pyöräily), Sporting Kristina (jalkapallo) ja SC Saragoza (salibandy).

Matkailu

Kristiinankaupungin idyllinen keskusta mataline puutaloineen ja kapeine kujineen on harvinainen koko Pohjolan mittakaavassa. Kristiinankaupunkia kutsutaan usein Pohjanlahden helmeksi. Kaupungissa ei ole koko sen 350-vuotisen olemassaolon aikana sattunut yhtään laajaa tulipaloa. Kantakaupungissa sijaitsee myös kapeudestaan tunnettu Kissanpiiskaajankuja.

Nykyään hyvin säilynyt vanhakaupunki toimii seudun kaupan ja huvielämän keskuksena, ja siellä sijaitsee hyvä valikoima erilaisia palveluita. Turismi ja vapaa-ajan asuminen ovat 2000-luvulla käyneet kaupungille yhä merkittävämmäksi.

Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsee Susiluolaksi kutsuttava, kalliononkalossa sijaitseva mahdollisesti 120 000 vuotta vanha ihmisen leiriytymispaikka. Kaupunki ja Museovirasto pyrkivät yhdessä kehittämään luolan kulttuurikäyttöä.

Kuvia Kristiinankaupungista

Katso myös

Lähteet

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, elokuu 2017 31.8.2017. Tilastokeskus. Viitattu 7.10.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Kristiinankaupunki Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Matkustaminen Kristiinankaupunkiin Visit Kristiinankaupunki. Viitattu 6.2.2018.
  8. Kristiinankaupunki Järviwiki. Viitattu 6.2.2018.
  9. Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 5.2.2018.
  10. Kari Tarkiainen: Ruotsin itämaa, s. 97. Svenska litteratursällskapet i Finland., 2010.
  11. Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1, s. 106–107. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
  12. Kristinestad får se sig om efter ny stadsdirektör – El-Nemr går i pension Yle. Viitattu 5.2.2018.
  13. Alueen Kristiinankaupunki kunta yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 5.2.2018.
  14. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  15. Väestölaskenta 1970: Yleiset demografiset tiedot (PDF) (sivut 210, 222 ja 230) Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2018.
  16. Yleinen väestölaskenta 1960: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (PDF) (sivu 58) Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 11.2.2018.

Aiheesta muualla