Arto Paasilinna

Arto Paasilinna
Paasilinna Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007.
Paasilinna Helsingin kirjamessuilla lokakuussa 2007.
Syntynyt20. huhtikuuta 1942 (ikä 76)
Kittilä
Ammatitkirjailija, toimittaja
KansalaisuusSuomen lippu Suomi
Äidinkielisuomi
Aikakausi1964–2009
Tyylilajithuumori
EsikoisteosKarhunkaataja Ikä-Alpi
(1964)
Tuotannon kieliSuomi
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Arto Tapio Paasilinna (s. 20. huhtikuuta 1942 Kittilä)[1] on suomalainen humoristikirjailija, jonka teoksia on käännetty useille eri kielille.

Elämä ja ura

Perhe

Paasilinnan vanhemmat ovat poliisikonstaapeli, asioitsija Väinö Paasilinna (ent. Gullstén) ja emäntä Hilda Maria (Maija) o.s. Niva.[1] Hänen veljiään ovat kirjailijat Erno, Mauri ja Reino Paasilinna. Paasilinna on ollut vuodesta 1972 naimisissa Terttu Annikki Paasilinnan (o.s. Kasper) kanssa. Hänellä on kaksi poikaa aiemmasta avioliitosta (1963–1967) Hilkka Onervan Nousun kanssa.[2] Vanhin poika Petteri Paasilinna on kustannusosakeyhtiö Paasilinnan toimitusjohtaja.

Toimittaja

Paasilinna opiskeli Lapin kansankorkeakoulussa vuosina 1962–1963. Hän työskenteli 1960- ja 1970-luvulla toimittajan tehtävissä useissa lehdissä. Hän aloitti Lapin Kansan toimitusharjoittelijana vuonna 1963. Vuosina 1963–1964 Paasilinna oli Warkauden lehden uutistoimittaja, 1964–1965 Koillissanomien toimitussihteeri, 1965–1966 Kainuun Sanomien erikoistoimittaja, 1966–1968 Pohjolan Työn päätoimittaja, 1968–1970 Apu-lehden toimittaja ja vuosina 1964–1968 ja 1970–1974 Suomen Kuvalehden vakituinen avustaja. Vuosina 1973–1974 hän oli Nuoren Voiman ja vuosina 1974–1975 Viikkosanomien päätoimittaja. Paasilinna toimi Avun kolumnistina vuodet 1975–1988 ja teki 1970-luvulta alkaen lehtiartikkeleiden ja pakinoiden lisäksi myös radio- ja televisiotyötä.[1]

Kirjailija

Paasilinna julkaisi ensimmäisen kirjansa Karhunkaataja Ikä-Alpi vuonna 1964 ja ensimmäisen romaaninsa Operaatio Finlandia 1972. Vapaaksi kirjailijaksi hän ryhtyi vuonna 1975.[2]

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kirjallisuuden vientikeskus Filin tilastojen mukaan Arto Paasilinnan käännetyimmät teokset olivat Jäniksen vuosi (käännetty 26 kielelle) ja Ulvova mylläri (24 kielelle).[3] Kaikkiaan Paasilinnan kirjoja oli Filin mukaan käännetty 35 kielelle.[4] Teoksia on filmattu sekä Suomessa että Ranskassa Jäniksen vuosi ja Ulvova mylläri, Saksassa Suloinen myrkynkeittäjä. Suomessa on tehty elokuviksi myös Ere Kokkosen ohjaamina Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, Hurmaava joukkoitsemurha ja Kymmenen riivinrautaa sekä televisiosarjaksi Suloinen myrkynkeittäjä. Muita elokuvia ovat Hannu Kahakorven ohjaama Onnellinen mies ja Jouko Suikkarin ohjaus Hirtettyjen kettujen metsä. Paasilinnan kirjoista on myös Suomessa tehty kymmeniä näytelmiä sekä ammatti- että harrastajanäyttämöille. Painettuja romaaneja Suomessa ja ulkomailla on arviolta 4–6 miljoonaa nidettä.lähde?

Paasilinnan teoksista on elokuva- ja näytelmäsovituksien lisäksi tehty myös sarjakuvasovituksia. Hannu Lukkarinen on piirtänyt kaksi sarjakuvateosta, jotka perustuvat Paasilinnan romaaneihin. Vuonna 2002 ilmestyi Ronkoteus-sarjakuva, joka perustuu Paasilinnan romaaniin Lentävä kirvesmies. Karvainen kamaripalvelija ilmestyi vuonna 2006 ja se perustuu Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija -romaaniin.

Ranskalaisen L'Express-lehden kriitikko on verrannut Arto Paasilinnaa Marcel Ayméhen.[5]

Muuta

Maaliskuussa 2009 Paasilinna tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vamman tuottamuksesta ja liikennepaosta 80 päiväsakkoon sekä maksamaan korvauksia hänen kolaroituaan toisen auton kanssa moottoritiellä. Paasilinna ajoi kiellettyyn ajosuuntaan.[6] Myöhemmin samana vuonna Paasilinna määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon hänen kuljetettuaan autoa lääkkeiden vaikutuksen alaisena Espoossa.

Lokakuussa 2009 Arto Paasilinna sai aivoinfarktin ja samalla aivoverenvuodon[7] ja huhtikuussa 2010 hänet siirrettiin hoitokotiin. Maaliskuussa 2011 Paasilinnan uutisoitiin käyneen taidenäyttelyssä ja voinnin olevan kohentunut. Entiselleen Paasilinnan ei kuitenkaan enää odoteta palaavan; Petteri Paasilinna uskoi syyskuussa 2011 Iltalehdelle antamassaan haastattelussa, että hänen isänsä joutuu viettämään loppuelämänsä hoitokodissa. Paasilinna on asunut sairaalahoidon jälkeen espoolaisessa Kanervakodissa, joka on tarkoitettu ikääntyneille muistisairaille potilaille.[8] MTV3 uutisoi huhtikuussa 2010, että Paasilinnan edunvalvojaksi on määrätty hänen vanhin poikansa Petteri Paasilinna, koska Arto Paasilinna ei ole oikeuden päätöksen mukaan toipunut siihen kuntoon, että pystyisi itse valvomaan etujaan tai huolehtimaan taloudellisista asioistaan. MTV3:n Viihdeuutiset kertoi huhtikuussa 2012, että Arto Paasilinnan toipuminen vakavasta aivoinfarktista on edennyt niin hyvin, että hän on pystynyt jälleen kirjoittamaan ja on tehnyt jo 80-sivuisen luonnoksen uudesta kirjastaan hoitokodissa.

Teokset

Romaanit

35 romaania lokakuussa 2009:

Muut teokset

  • Karhunkaataja Ikä-Alpi. Helsinki: Tammi, 1964.
  • Kansallinen vieraskirja. Graffiitti eli vessakirjoituksia. Helsinki: Weilin+Göös, 1971.
  • Eurooppalaiset kasvot. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 978-951-0-09847-9.
  • Seitsemän saunahullua suomalaista. Helsinki: Business Books, 1984. ISBN 978-951-9-43403-2.
  • Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Kymmenen tuhatta vuotta. Helsinki: Business Books, 1986. ISBN 978-951-9-43425-4.
  • Hankien tarinoita. Helsinki: Tietosanoma, 1998. ISBN 978-951-8-85145-8.
  • Leino, Eino: Lentojätkä. Elämäkertateos. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 978-951-1-16602-3.
  • Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Ronkoteus. Sarjakuvateos romaanista Lentävä kirvesmies. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-25900-9.
  • Yhdeksän unelmaa. Muistelmateos. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 978-951-0-27288-6.
  • Sadan vuoden savotta. Sallinen, Raimo. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 978-951-0-28225-0.
  • Lukkarinen, Hannu & Paasilinna, Arto: Karvainen kamaripalvelija. Sarjakuvateos romaanista Rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31636-8.
  • Kuusilaakson tarinoita. Kuvitus Sallinen, Raimo. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-31454-8.
  • Paasilinna, Arto & Spåre, Harri: Arto Paasilinnan taivaallinen herkkukirja. Edico Oy, 2006. ISBN 978-951-9-75429-1.
  • Arto Paasilinnan elämäntarina kuvina. Helsinki: Edico Oy, 2007. ISBN 978-952-5-70805-9.
  • Suomalaisten kulkupelit. Kuvitus Raimo Sallinen. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-32403-5.

Kootut teokset

  • Vaellustarinat. Sisältää romaanit Jäniksen vuosi, Isoisää etsimässä, Hirtettyjen kettujen metsä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17932-1.
  • Sotajutut. Sisältää romaanit Operaatio Finlandia, Sotahevonen, Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17933-8.
  • Uskonnollinen trilogia. Sisältää romaanit Herranen aika, Ukkosenjumalan poika, Auta armias. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17934-5.
  • Yksinäiset taistelijat. Sisältää romaanit Onnellinen mies, Vapahtaja Surunen, Suloinen myrkynkeittäjä. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17935-2.
  • Piruparat. Sisältää romaanit Ulvova mylläri, Kultainen nousukas, Hurmaava joukkoitsemurha. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17936-9.
  • Meri- ja avaruusmatkailijat. Sisältää romaanit Paratiisisaaren vangit, Parasjalkainen laivanvarustaja, Koikkalainen kaukaa. Porvoo: WSOY, 1992. ISBN 978-951-0-17937-6.

Elokuvat

Listassa ovat elokuvat ja tv-sarjat, jotka pohjautuvat Arto Paasilinnan romaaneihin. Lisäksi itse kirjailijasta on tehty dokumentteja, jotka eivät ole tässä listassa.

Kuunnelmat ja äänikirjat

Radioteatteri esittää vuonna 2012 Arto Paasilinnan 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kuunnelmasovitukset teoksista Onnellinen mies ja Operaatio Finlandia. Kuunnelmasovitusten lisäksi on Paasilinnan tuotannosta luettu äänikirjoiksi muun muassa seuraavat teokset:

Palkinnot

  • Jussi-palkinto 1978 käsikirjoitus A. P., Kullervo Kukkasjärvi, Risto Jarva (Jäniksen vuosi)
  • Kirjaviisas-veistos 1988
  • Air Inter -kirjallisuuspalkinto 1989 (Jäniksen vuosi)
  • Pro Finlandia -mitali 1993 kirjasta Jäniksen vuosi
  • Giuseppe Acerbi -kirjallisuuspalkinto 1994 (Jäniksen vuosi)
  • Koivu ja tähti -henkilö 1999
  • Pro Tapiola -palkinto 2002

Kirjallisuutta

  • Kemppainen, Jouni K.: Onnellinen mies – kirjailija Arto Paasilinnan elämä. Espoo: Paasilinna, 2012. ISBN 978-952-5856-37-8.

Lähteet

  1. a b c Paasilinna, Arto Kirjasampo.fi. Viitattu 25.11.2014.
  2. a b Kalemaa, Kalevi: Paasilinna, Arto (1942– ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 25.11.2014.
  3. Kirjallisuusviennin tilastoja tilanne 11/2016. finlit.fi. Viitattu 27.4.2017.
  4. Suomen kirjallisuuden käännökset (Hakuehtoina käytetty Alkuteoksen tekijä: Arto Paasilinna; sukupuoli: mies; Julkaistut teokset) finlit.fi. Viitattu 27.4.2017.
  5. Kuningas Arto on kuuma lappilainen, Kuiskaaja, Helsingin Sanomat, 25.6.2010 s. C 3.
  6. Arto Paasilinnalle kovat rapsut kolarista 13.3.2009. YLE Uutiset. Viitattu 28.3.2010.
  7. Arto Paasilinna sai vakavan sairauskohtauksen Ilta-Sanomat. 22.10.2009. Viitattu 22.10.2009.
  8. Arto Paasilinnan poika määrää rahoista Aamulehti. 23.4.2010. Viitattu 27.4.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arto Paasilinna.