Arabian kieli

Arabia
Oma nimiʿarabiyya (عربية)
Muu nimiarabian kieli
Tiedot
AlueLähi-itä, pohjoinen Afrikka
Virallinen kieliAlgerian lippu Algeria
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Bahrainin lippu Bahrain
Djiboutin lippu Djibouti
Egyptin lippu Egypti
Eritrean lippu Eritrea
Irak
Israelin lippu Israel
Jemen
Jordania
Komorit
Kuwait
Libanon
Libya
Marokon lippu. Marokko
Mauritanian lippu. Mauritania
Omanin lippu Oman
Qatarin lippu Qatar
Saudi-Arabia Saudi-Arabia
Somalian lippu Somalia
Sudanin lippu Sudan
Syyrian lippu Syyria
Tšadin lippu Tšad
Tunisian lippu Tunisia
Maltan lippu Malta
Palestiinan lippu Palestiina
Sansibar Sansibar
Puhujia280 miljoonaa
Sija5
Kirjaimistoarabialainen
KielenhuoltoArabiankielen korkein neuvosto (Algeria)
Irakin tiedeakatemia
Jordanian arabian kielen akatemia
Arabian kielen akatemia (Libya, Egypti Marokko, Saudi-Arabia, Somalia, Sudan, Syyria,Israel, Palestiina)
Beit Al-Hikma säätiö (Tunisia)
Kielitieteellinen luokitus
Kielikuntaafro-aasialaiset kielet
Kieliryhmäseemiläiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1ar
ISO 639-2ara
ISO 639-3ara
Kartta maista joissa arabia on ainoa virallinen kieli (vihreä) tai toinen virallinen kieli (sininen)

Arabia (عربية) on afroaasialainen kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 300 miljoonaa ihmistä etenkin Arabian niemimaalla ja muualla Lähi-idässä sekä Pohjois-Afrikassa. Se on maailman viidenneksi[1][2] tai kuudenneksi[3] puhutuin kieli. Äidinkielisten puhujien lisäksi arabiaa osaa yli miljardi muslimia, sillä arabia on islamin pyhä kieli. Arabia jakautuu standardiarabiaan sekä lukuisiin paikallisiin variantteihin, jotka poikkeavat toisistaan huomattavan paljon. Arabiaa kirjoitetaan 28 perusmerkistä koostuvalla arabian aakkostolla oikealta vasemmalle.

Asema

Arabiaa puhuu äidinkielenään maailmassa yli 300 miljoonaa ihmistä. Arabimaiden lisäksi se on enemmistökieli Afrikan Tšadissa sekä vähemmistökieli esimerkiksi Afganistanissa, Israelissa, Iranissa ja Nigeriassa. Lisäksi yli miljardi muslimia islamilaisen maailman alueella opettelee arabian vieraana kielenä tai toisena kielenään.[4] Arabiasta tuli vuonna 1974 Yhdistyneiden kansakuntien kuudes virallinen kieli.[4]

Suomessa oli tilastokeskuksen mukaan vuoden 2016 lopussa 21 783 henkilöä, joiden äidinkieleksi oli rekisteröity arabia. Näin ollen arabia on nykyisin Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli. Viisi vuotta aikaisemmin arabian puhujia oli Suomessa 11 252.[5][6]

Virallinen asema maittain

Valtiot joissa on arabiankieli virallisena
ValtioVäkilukuAsemaArabiankielen puhujien määrä[7]% Arabiankielen puhujista[8]
Algerian lippu Algeria41 701 000virallinen kieli yhdessä berberinkielen kanssa40 100 00080 ,00
Bahrainin lippu Bahrain1 343 000virallinen kieli690 30281 ,4
Tšadin lippu Tšad10 329 208virallinen kieli yhdessä ranskankielen kanssa1 320 0001 ,81
Komorit798 000virallinen kieli yhdessä komorin ja ranskankielen kanssa
Djiboutin lippu Djibouti810 179virallinen kieli yhdessä ranskankielen97 9001 ,32
Egyptin lippu Egypti90 000 000virallinen kieli82 449 20093 ,18
Eritrean lippu Eritrea6 380 803virallinen kieli yhdessä tigrinjan ja englanninkielen kanssa249 7003 ,83
Irak36 004 552virallinen kieli yhdessä kurdinkielen kanssa22 908 12085 ,81
Israelin lippu Israel8 238 300virallinen kieli yhdessä heprean kanssa2 039 00024 ,82
Jordania6 655 000virallinen kieli5 083 30096 ,93
Kuwait2 789 000virallinen kieli1 735 00082 ,21
Libanon4 965 914virallinen kieli4 180 00091 ,44
Libya6 244 174virallinen kieli4 526 00072 ,09
Maltan lippu Malta445 426maltanarabia virallinen kieli yhdessä englanninkielen kanssa423 15495 ,00
Mauritanian lippu. Mauritania3 359 185virallinen kieli3 140 00088 ,78
Marokon lippu. Marokko33 250 000virallinen kieli yhdessä berberinkielen kanssa25 003 93074 ,29
Omanin lippu Oman4 055 418virallinen kieli2 518 81688 ,6
Palestiinan lippu Palestiina4 484 000virallinen kieli1 610 00037 ,49
Qatarin lippu Qatar2 155 446virallinen kieli1 215 90075 ,39
Saudi-Arabia Saudi-Arabia30 770 375virallinen kieli27 178 77095 ,62
Somalian lippu Somalia10 428 043virallinen kieli yhdessä somaliankielen kanssa3 788 00031 ,26
Sudanin lippu Sudan40 235 000virallinen kieli yhdessä englanninkielen kanssa28 164 50070 ,00
Syyrian lippu Syyria20 956 000virallinen kieli17 951 63991 ,71
Tansanian lippu Tansania
(Sansibar Sansibar)
1 303 569virallinen kieli yhdessä swahilin ja englanninkielen kanssa
Tunisian lippu Tunisia10 982 754virallinen kieli10 800 50098 ,34
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien lippu Yhdistyneet arabiemiirikunnat9 346 129virallinen kieli3 607 60039 ,71
Jemen23 833 000virallinen kieli14 671 00054 ,68

Historia

Arabia kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin yhdessä esimerkiksi heprean kanssa. Vanhin säilynyt arabiankielinen kirjoitus on 300-luvulta jaa. peräisin oleva kaiverrus Syyrian aavikolta. Arabit alkoivat kirjoittaa rikasta suullista perinnettään järjestelmällisesti ylös kuitenkin vasta 700-luvulla. Muhammadin arabiaksi 610–632 vastaanottamat ilmestykset säilyivät myös aluksi vain suullisina, kunnes ne tallennettiin Koraaniksi 600-luvun puolivälissä. Arabiasta tuli islamin leviämisen myötä pyhä kieli ja Koraanin arabiasta kauniin arabian malli myös muille kuin arabeille.[4]

Arabien ekspansion seurauksena arabian kieli levisi laajalle alueelle Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja syrjäytti entiset valtakielet kuten aramean, koptin kielen ja kreikan. Espanja ja Persia säilyttivät omat kielensä arabivallasta huolimatta, mutta näissäkin maissa kieli sai arabiasta lainoja etenkin hallinnon ja tieteen sanastoonsa. Arabiasta tuli myös koko islamilaisen maailman tieteen kieli. Nykyarabian katsotaan syntyneen 1800-luvulla.[4]

Kirjakieli ja useat puhekielet

Arabia jakautuu eri variantteihin. Näistä arvostetuin on klassinen arabia, Koraanin kieli, jota käytetään nykyisin muodollisissa yhteyksissä. Sen nykyaikainen ja kieliopiltaan hiukan muunneltu variantti on standardiarabia, jota käytetään kautta arabimaailman yhteisenä kirjoitettuna kielenä. Oppineet arabit käyttävät lisäksi yhteisenä puhekielenään oppineiden puhekieltä, joka on standardiarabian ja tavallisen puhekielen sekoitusta. Tavallinen kansa eri maissa käyttää puhekielenään arabian eri murteita, jotka eroavat toisistaan huomattavasti niin kieliopiltaan, sanastoltaan kuin ääntämykseltäänkin.[4] Klassisen arabian ja puhekielen suuri ero on johtanut siihen, että kaikki koulutusta saaneet – jopa koraanikoulua käyneet – arabit elävät diglossiassa, eli he käyttävät saman kielen eri muotoja erilaisissa yhteyksissä.[4]

Kirjakielen lisäksi Egyptin murteella on merkitystä arabien yhteisenä kommunikaatiovälineenä. Tämä johtuu Egyptin merkittävästä asemasta koko arabimaailman populaarikulttuurituotannossa – esimerkiksi egyptiläisiä elokuvia katsotaan laajalti maan rajojen ulkopuolella. Egyptissä myös puhekielisellä teatterilla on pitkät perinteet, vaikka kaunokirjallisuus laaditaankin arabialaisella kielialueella lähes yksinomaan kirja-arabiaksi.

Joitain arabian murteita:

Kirjoitus ja ääntäminen

Arabiaa kirjoitetaan arabialaisen kirjaimistoon perustuvalla 28 merkistä koostuvalla arabian aakkostolla. Kirjoitussuunta on oikealta vasemmalle ja ylhäältä alas. Kirjoituksessa merkitään konsonantit, puolivokaalit ja pitkät vokaalit. Lyhyet vokaalit merkitään vain poikkeustapauksissa, kuten oppikirjoissa, lastenkirjoissa ja Koraanissa. Lyhyiden vokaalien ääntämys vaihteleekin suuresti murteesta toiseen. Muissa paitsi Egyptin murteessa lyhyitä vokaaleita pudotetaan pois tavallisessa puheessa, esimerkiksi sana kitaab (suom. kirja) voidaan ääntää ktaab.

KirjainKirjaimen
nimi
Klassinen
ääntämys
Murteellisia
ääntämyksiä
اalif/aː/
بbaː/b/
تtaː/t/
ثθaː/θ//t/ /s/
جʤiːm/ʤ//g/ /ʒ/
حħaː/ħ/
خkhaː/x/
دdaːl/d/
ذðaːl/ð//d/ /z/
رraː/r/
زzain/
zaːi
/z/
سsiːn/s/
شšiːn/ʃ/
صṣaːd/sˤ/
ضḍaːd/dˤ/
طṭaː/tˤ/
ظẓaː/ðˤ/
عʕain/ʕ/
غghain/ɣ//g/
فfaː/f/
قqaːf/q//g/ /ʔ/
كkaːf/k/
لlaːm/l/
مmiːm/m/
نnuːn/n/
هhaː/h/
وwaw/w/ /u://o:/
يjaː/j/ /i://e:/
أhamza/ʔ/

Sanojen muodostus

Arabiankielistä tekstiä hautausmaan portissa Kairossa.

Arabian sanat muodostetaan seemiläisille kielille tyypillisesti yleisimmin kolmesta juurikonsonantista, jotka määrittävät sanan yleisemmän merkityksen, sekä vokaaleista koostuvasta osasta, joka antaa sanalle kieliopillisen merkityksen. Esimerkiksi sanajuuri k-t-b yhdistettynä vokaaleihin i-ā tuottaa sanan kitāb, 'kirja', ja sama sanajuuri yhdistettynä vokaaleihin ā-i tuottaa sanan kātib, 'kirjoittaja' eli 'kirjuri'.[9]

Kielioppi

Arabian verbit taipuvat säännöllisesti. Aikamuotoja on kaksi: perfekti ja imperfekti. Perfekti muodostetaan jälkiliitteillä, ja sillä ilmaistaan mennyttä aikaa. Imperfekti muodostetaan etuliitteillä, ja sillä ilmaistaan nykyhetkeä tai tulevaisuutta. Muita verbimuotoja ovat käskytavat, aktiivin ja passiivin partisiipit sekä verbisubstantiivi. Verbit taipuvat kolmessa persoonassa, kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko ja monikko) ja kahdessa suvussa. Klassisessa arabiassa ensimmäisen persoonan sukua tai kaksikkoa ei ole, ja nykymurteista kaksikko on kadonnut. Klassisessa arabiassa on myös passiivimuotoja.[9]

Klassisessa arabiassa substantiivien sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi. Nykymurteissa substantiiveja ei enää taivuteta sijamuodoissa.[9] Pronominit esiintyvät sekä jälkiliitteinä että itsenäisesti.[9]

Kirjallisuutta

  • El Hilali, Maria: Arabia-suomi-sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1163. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-951-746-984-5.
  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Arabiaa vasta-alkajille – seesam aukene!. 3. tarkistettu painos. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-161-6.

Lähteet

  1. KIELET MAAILMASSA, 5. arabia 211 milj. (jos yksi kieli), viitattu 20.6.2011
  2. Maailman suurimmat kielet, Maailman puhutuimmat kielet ovat (10/2002) 5. arabia 220 milj. Kun lukuun otetaan mukaan myös muut kieltä sujuvasti osaavat, maailman suurimpien kielten lista näyttää seuraavalta. 5. arabia 296 milj., viitattu 20.6.2011
  3. Maailman 11 puhutuinta kieltä: 6. Arabia puhujia: 175 miljoonaa, Virallinen asema 24 maassa, Nationalencyklopædien YK:n kotisivut, viitattu 20.6.2011
  4. a b c d e f Samir Abu-Absi: The Arabic Language The Encyclopedia of Islamic History. Viitattu 15.10.2014.
  5. Tilastokeskuksen taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 - 2016
  6. Arabia on nyt Suomen kolmanneksi puhutuin vieras kieli - ohitti somalian viime vuonna Viitattu 17.8.2017.
  7. Ethnologue Viitattu 21.03.2016
  8. Country population to get percentage Ethnologue. Viitattu 21.03.2016
  9. a b c d Arabic language Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.10.2014.

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arabian kieli.
Wikipedia
Arabiankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja