Afrikka

Tämä artikkeli käsittelee Afrikan maanosaa. Afrikka tai Africa on myös eräs antiikin ajan provinssi.
Afrikka
Africa (orthographic projection).svg
Pinta-ala30 365 000 km²
Väkilukun. 1,2 miljardia
  – väestötiheys30,51 as./km²
Valtioita55 (luettelo valtioista)
AikavyöhykeUTC-1 – UTC+4

Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 365 000 neliökilometriä,[1] joka on 20,3 prosenttia Maan maapinta-alasta. Afrikan noin 1,2 miljardia asukasta muodostaa noin 15 prosenttia ihmiskunnasta.

Afrikka koostuu useista ylätasangoista. Mantereen suurin joki on Niili, laajin järvi Victorianjärvi ja korkein vuori Kilimanjaro. Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen. Pohjois-Afrikassa sijaitsee suuri Saharan aavikko, ja Keski- ja Länsi-Afrikka ovat tiheiden ja kosteiden trooppisten sademetsien peitossa. Afrikassa on moni­muotoinen eläimistö, johon kuuluu suuria nisäkkäitä kuten norsuja, kirahveja, virtahepoja ja leijonia.

Afrikassa on useita tuhansia etnisiä ryhmiä. Nykyisin Afrikassa on 55 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Afrikan kielet voidaan jakaa neljään kielikuntaan: afroaasialaisiin kieliin, nilosaharalaisiin kieliin, nigeriläis-kongolaisiin kieliin ja khoisankieliin.

Afrikka on luonnonvaroiltaan vauras, mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, kuten köyhyys, AIDS, ruoan ja veden puute sekä huono hallinto. Afrikkalaiset kärsivät vuosisadan siirtomaajärjestelmästä ja tätä ennen orjuudesta. Pääosa maaosan maista itsenäistyi 1960-luvulla. Sodat, epävakaus ja väestönkasvu koettelevat maanosaa nykyäänkin.

Etymologia

Antiikin kreikkalaiset kutsuivat maanosan pohjoisosaa Libya-nimellä. Ensimmäinen tunnettu Africa-maininta on 100-luvun eaa. alusta roomalaiselta runoilijalta Enniukselta. Hän viittasi sanalla Karthagon seutuun. Roomalaiset hävittivät Karthagon vuonna 146 eaa. ja nimesivät ensimmäisen Välimeren eteläpuolisen provinssinsa Africaksi. Provinssi käsitti suurin piirtein nykyisen Tunisian ja osan Algeriaa. Myöhemmin Afrikka laajentui tarkoittamaan laajempaa aluetta, mutta vasta 1400-luvulta lähtien se on tarkoittanut koko maanosaa. Afrika-nimen alkuperä saattaa olla foinikian kielen sanassa afer, musta, monikossa afri. Roomalaiset kutsuivat alueella asuneita berbereitä afreiksi.[2]

Maantiede

Pääartikkeli: Afrikan maantiede
Satelliittikuva Afrikasta.

Afrikan pinta-ala on 30,365 miljoonaa neliökilometriä.[1]

Afrikka rajautuu pohjoisessa Välimereen, koillisessa Suezin kanavaan ja Punaiseenmereen, idässä Intian valtamereen ja lännessä Atlanttiin.[3]

Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, Ras ben Sakkasta Tunisiassa (37°21' N), eteläisimpään, Cape Agulhasiin Etelä-Afrikassa on matkaa suunnilleen 8 000 kilometriä.[4] Manteren läntisimmästä kohdasta, Kap Verden niemimaasta Senegalissa (17°33'22” W), itäisimpään kohtaan Sar Hafuniin Somaliassa (51°27'52” E), on noin 7 400 kilometriä.[5]

Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 kilometriä. Muihin maanosiin verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia.[5] Afrikan kaakkoisrannikolla sijaitseva Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari.[6]

Afrikka koostuu useista ylätasangoista, jotka Itä-Afrikan hautavajoama halkaisee mantereen itäosissa. Afrikan luoteisosissa ovat Atlasvuoret, jotka ovat geologisesti mantereen nuorinta osaa.[3] Afrikan korkein vuori on Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnasta.[7][8]

Afrikan suurin joki on Välimereen laskeva Niili, jota pidetään noin 6 690 kilometrin pituudellaan maailman pisimpänä jokena. Muita Afrikan suurimpia jokia ovat Kongojoki (4 630 km), Sambesi (2 735 km) ja Nigerjoki (4 100 km).[3] Useimmat Afrikan suurista järvistä sijaitsevat Ison hautavajoaman alueella. Suurimpia järviä ovat esimerkiksi Victorianjärvi, Tanganjikajärvi, Njassajärvi, Albertinjärvi ja Tšadjärvi.[9]

Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet

Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet.

Suurin osa Afrikkaa kuuluu trooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, pohjoisimmat ja eteläisimmät alueet subtrooppiseen. Pohjois-Afrikassa on suuri Saharan kuumuusaavikko. Sen pohjoispuolella on kapea Välimeren rannikkovyöhyke. Saharan eteläpuolella on Sahel, joka on kuiva, puoliaavikosta savanniksi asteittain muuttuva alue. Keski- ja Länsi-Afrikka ovat tiheiden ja kosteiden trooppisten sademetsien peitossa. Eteläisessä Afrikassa on puoliaavikoita ja siellä Kalaharin autiomaa.[3]

Eläimistö

Leijona savannilla Ngorongoron suojelualueella Tansaniassa.

Pleistoseenin lopun joukkotuho vaikutti Afrikassa vähemmän kuin muissa maanosissa. Osittain tämän vuoksi Afrikka onkin tullut tunnetuksi moni­muotoisesta eläimistöstään. Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat petoeläimistä leijona, leopardi ja hyeena, kasvis­syöjistä esimerkiksi afrikannorsu, kirahvi, virtahepo ja sarvikuono. Afrikassa on myös suuri joukko antilooppilajeja sekä kädellisiä, kuten paviaanit sekä ihmis­apinoihin kuuluvat simpanssit ja gorillat. Afrikassa on myös suuria lintuja, kuten strutseja sekä matelijoita, kuten krokotiileja.

Ekologia

Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma UNEP totesi vuonna 2008 metsäkadon olevan Afrikassa noin kaksi kertaa nopeampaa kuin muualla.[10] On jopa väitetty, että 90 prosenttia Länsi-Afrikan alkuperäisistä metsistä olisi jo tuhoutunut.[11] Madagaskarin alkuperäisistä metsistä 90 prosenttia on tuhoutunut sen jälkeen, kun ihmiset asuttivat saaren noin 2 000 vuotta sitten.[12] Noin 65 prosenttia Afrikan viljelysmaasta kärsii maaperän köyhtymisestä.[13]

Valtiot

ValtioPinta-ala
(km²)
Asukasluku
(2009) ellei muuta mainita
Väestötiheys
(as. / km²)
PääkaupunkiViralliset kieletValtiomuotoValuutta
Itä-Afrikka:6 384 904316 053 65149,5
Burundin lippu Burundi27 8308 988 091 [14]322,9Bujumburakirundi, ranskatasavaltaBurundin frangi
Komorit2 170752 438 [14]346,7Moroniškimoro, ranska, arabiatasavaltaKomorien frangi
Djiboutin lippu Djibouti23 000516 055 [14]22,4Djiboutiranska, arabiatasavaltaDjiboutin frangi
Eritrean lippu Eritrea121 3205 647 168 [14]46,5Asmaratigrinja, arabiatasavaltaEritrean nakfa
Etelä-Sudanin lippu Etelä-Sudan619 7458 260 49013Jubaenglanti, arabia [15]tasavalta [15]Etelä-Sudanin punta [15]
Etiopia1 127 12785 237 338 [14]75,6Addis AbebaamharatasavaltaEtiopian birr
Kenia582 65039 002 772 [14]66,0Nairobiswahili, englantitasavaltaKenian šillinki
Madagaskarin lippu Madagaskar587 04020 653 556 [14]35,1Antananarivoranska, malagassitasavaltaMadagaskarin ariary
Malawin lippu Malawi118 48014 268 711 [14]120,4Lilongwenjandža, englantitasavaltaMalawin kwacha
Mauritiuksen lippu Mauritius2 0401 284 264 [14]629,5Port LouisenglantitasavaltaMauritiuksen rupia
Ranskan lippu Mayotte (Ranska)374223 765 [14]489,7Mamoudzouranskamerentakainen paikallishallintoalueeuro
Mosambikin lippu Mosambik801 59021 669 278 [14]27,0MaputoportugalitasavaltaMosambikin metical
Ranskan lippu Réunion (Ranska)2 512743 981 (2002)296,2Saint-Denis de la Réunionranskamertentakainen departementtieuro
Ruandan lippu Ruanda26 33810 473 282 [14]397,6Kigaliruanda, ranska, englantitasavaltaRuandan frangi
Seychellien lippu Seychellit45587 476 [14]192,2Victoriaranska, englanti, Seychellien kreolitasavaltaSeychellien rupia
Somalian lippu Somalia637 6579 832 017 [14]15,4Mogadishusomalia, arabialiittotasavaltaSomalian šillinki
Tansanian lippu Tansania945 08741 048 532 [14]43,3Dodomaenglanti, swahilitasavaltaTansanian šillinki
Ugandan lippu Uganda236 04032 369 558 [14]137,1Kampalaenglanti, swahilitasavaltaUgandan šillinki
Sambian lippu Sambia752 61411 862 740 [14]15,7LusakaenglantitasavaltaSambian kwacha
Keskinen Afrikka:6 613 253121 585 75418,4
Angolan lippu Angola1 246 70012 799 293 [14]10,3LuandaportugalitasavaltaAngolan kwanza
Kamerun475 44018 879 301 [14]39,7Yaoundéranska, englantitasavaltaCFA-frangi
Keski-Afrikan tasavalta622 9844 511 488 [14]7,2Banguisango, ranskatasavaltaCFA-frangi
Tšadin lippu Tšad1 284 00010 329 208 [14]8,0N’Djamenaranska, arabiatasavaltaCFA-frangi
Kongon tasavalta342 0004 012 809 [14]11,7BrazzavilleranskatasavaltaCFA-frangi
Kongon demokraattinen tasavalta2 345 41068 692 542 [14]29,2KinshasaranskatasavaltaKongon frangi
Päiväntasaajan Guinean lippu Päiväntasaajan Guinea28 051633 441 [14]22,6Malaboranska, espanjatasavaltaCFA-frangi
Gabon267 6671 514 993 [14]5,6LibrevilleranskatasavaltaCFA-frangi
São Tomé ja Príncipen lippu São Tomé ja Príncipe1 001212 679 [14]212,4São ToméportugalitasavaltaSão Tomén ja Príncipen dobra
Pohjois-Afrikka:8 533 021211 087 62224,7
Algerian lippu Algeria2 381 74034 178 188 [14]14,3AlgerarabiatasavaltaAlgerian dinaari
Egyptin lippu Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa.Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan
1 001 45080 471 86977KairoarabiatasavaltaEgyptin punta
Libya1 759 5406 310 434 [14]3,6TripoliarabiatasavaltaLibyan dinaari
Marokon lippu. Marokko446 55034 859 364 [14]78,0RabatarabiamonarkiaMarokon dirham
Sudanin lippu Sudan1 861 48430 894 000 (2008)17KhartumarabiatasavaltaSudanin punta
Tunisian lippu Tunisia163 61010 486 339 [14]64,1TunisarabiatasavaltaTunisian dinaari
Länsi-Saharan lippu Länsi-Sahara
Länsi-Saharan asema on kiistanalainen. Marokko hallitsee aluetta suurelta osin ja on julistanut koko alueen osaksi Marokkoa. Tätä ei tunnusteta yleisesti. Polisario on toinen aluetta omanaan pitävä ryhmä.

266 000405 210 [14]1,5LaayounearabiatasavaltaMarokon dirham
Etelä-Afrikka:2 693 41856 406 762 20,9
Botswanan lippu Botswana600 3701 990 876 [14]3,3Gaboronetswana, englantitasavaltaBotswanan pula
Lesotho30 3552 130 819 [14]70,2MaserueteläsothomonarkiaLesothon loti
Zimbabwen lippu Zimbabwe390 58011 392 629 [14]29,1Harareshona, ndebele, englantitasavalta(muun muassa Yhdysvaltain dollari)
Namibian lippu Namibia825 4182 108 665 [14]2,6WindhoekenglantitasavaltaNamibian dollari
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka1 219 91249 052 489 [14]40,2Kapkaupunki (lakiasäätävä), Pretoria (hallinnollinen), Bloemfontein (juridinen)afrikaans, englanti, zulu, xhosa, swazi, ndebele, eteläinen sotho, pohjoinen sotho, tsonga, tswana ja vendatasavaltaEtelä-Afrikan randi
Swazimaan lippu Swazimaa17 3631 123 913 [14]64,7MbabaneswazimonarkiaLilangeni
Länsi-Afrikka:6 144 013296 186 492 48,2
Beninin lippu Benin112 6208 791 832 [14]78,0Porto-NovoranskatasavaltaCFA-frangi
Burkina Fason lippu Burkina Faso274 20015 746 232 [14]57,4OuagadougouranskatasavaltaCFA-frangi
Kap Verde4 033429 474 [14]107,3PraiaportugalitasavaltaKap Verden escudo
Norsunluurannikon lippu Norsunluurannikko322 46020 617 068 [14]63,9YamoussoukroranskatasavaltaCFA-frangi
Gambia11 3001 782 893 [14]157,7BanjulenglantitasavaltaGambian dalasi
Ghana239 46023 832 495 [14]99,5AccraenglantitasavaltaGhanan cedi
Guinea245 85710 057 975 [14]40,9ConakryranskatasavaltaGuinean frangi
Guinea-Bissau36 1201 533 964 [14]42,5BissauportugalitasavaltaCFA-frangi
Liberia111 3703 441 790 [14]30,9MonroviaenglantitasavaltaLiberian dollari
Malin lippu. Mali1 240 00012 666 987 [14]10,2BamakoranskatasavaltaCFA-frangi
Mauritanian lippu. Mauritania1 030 7003 129 486 [14]3,0NouakchottarabiatasavaltaMauritanian ouguiya
Nigerin lippu Niger1 267 00015 306 252 [14]12,1NiameyranskatasavaltaCFA-frangi
Nigerian lippu Nigeria923 768149 229 090 [14]161,5AbujaenglantiliittotasavaltaNigerian naira
Flag of Saint Helena.svg Saint Helena (Britannia)4107 637 [14]14,4Jamestownenglantimerentakainen alueSaint Helenan punta
Senegalin lippu Senegal196 19013 711 597 [14]69,9DakarranskatasavaltaCFA-frangi
Sierra Leonen lippu Sierra Leone71 7406 440 053 [14]89,9FreetownenglantitasavaltaSierra Leonen leone
Togon lippu Togo56 7856 019 877 [14]106,0LoméranskatasavaltaCFA-frangi
Yhteensä:30 368 6091 001 320 28133,0

Historia

Pääartikkeli: Afrikan historia

Afrikan esihistoria alkaa aiemmin kuin minkään muun mantereen; arkeologisten löytöjen mukaan nykyihminen kehittyi Itä-Afrikassa. Esihistoriallisena aikana siellä ei sen enempää kuin muuallakaan ollut järjestäytyneitä kansallisvaltioita vaan metsästäjä-keräilijäheimot, kuten sanit (busmannit) asuttivat mannerta. Noin 10 000 vuotta sitten alkoi maanviljely ja kotieläimiä kesytettiin. Maanviljelijät asettuivat paikalleen asumaan. Runsaampi ravinto mahdollisti väestönkasvun. Monin paikoin tehtiin runsaita kalliomaalauksia.[16]

Historiallinen aika alkoi noin 3300 eaa. Egyptissä. Muita vanhan ja antiikin ajan suuria valtioita olivat Nubian kuningaskunta, Karthago ja Aksum. Kahden viimeisen vuosisadan aikana ennen ajanlaskumme alkua Rooman valtakunta valloitti vähitellen koko Pohjois-Afrikan. 600-luvulla alueen valloittivat arabit, minkä jälkeen arabian kieli ja islam tulivat vähitellen vallitseviksi koko alueella.[17] Myöhempinä aikoina islam on levinnyt laajalle Saharan eteläpuolellekin, jossa kuitenkin jo aikaisemmin kristinuskoon kääntynyt Etiopia on jäänyt kristilliseksi saarekkeeksi nykyaikaan saakka.

Eteläisemmässä Afrikassa tapahtui noin 2000 eaa. – 1000 jaa. bantuekspansio, jossa nykyisen Länsi-Afrikan alueella Guineanlahdella asuvat bantukansat levisivät etelään Kongon ja Sambesin sademetsiin sekä Kalaharin autiomaahan aina Oranjejoelle nykyiseen Etelä-Afrikan tasavaltaan. He levittivät mukanaan raudan valmistustaidon.[18]

Keskiajalla Afrikassa oli monia kuningaskuntia, kuten Ghana, Kanem, Songhai, Benin ja Mali. Kaupankäynti oli suurta, pohjoisesta Saharan alueelta karavaanit toivat hevosia, tekstiilejä ja Saharan kaivosten suolaa, etelästä Senegalin ja Nigerin kultaa, kolapähkinöitä ja orjia. Vauraus kasvatti kuningaskuntien varoja ja islaminuskoiset karavaanarit perustivat kouluja ja moskeijoita. He eivät tehneet käännytystyötä, mutta kuninkaat huomasivat heidän hyödyllisyytensä. Islamin mukana maihin levisi luku- ja kirjoitustaito. Malin kuningas Mansa Musa teki vuonna 1324 Euroopassa saakka huomiota herättäneen pyhiinvaellusmatkan Mekkaan suuren ja loisteliaan seurueen kanssa.[19]

Vuonna 1482 portugalilaiset perustivat kauppa-aseman Guineanlahden rannalle.[17] Pääasialliset kaupan kohteet olivat orjat, kulta, norsunluu ja mausteet. Eurooppalaisten levittäytyessä Amerikkaan orjia haettiin Afrikasta työvoimaksi maatiloille.

Turkki valloitti 1500-luvulla koko Pohjois-Afrikan Marokkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1830 se kuitenkin menetti Algerian Ranskalle ja myöhemmin Euroopan maille muutkin afrikkalaiset alueensa, viimeisenä Libyan Italialle vuonna 1912. Samana vuonna myös siihen saakka itsenäisenä pysynyt Marokko joutui Ranskan miehittämäksi.

Afrikan valloitukseksi kutsutaan ajanjaksoa 1880-luvulta ensimmäiseen maailmansotaan. Afrikan rannikoilla useilla Euroopan mailla oli ollut siirtomaita ennestäänkin, mutta tuona aikana Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Saksa, Belgia, Italia, Portugali ja Espanja jakoivat keskenään lähes koko Afrikan. Maanosaan jäi lopulta vain kaksi itsenäistä valtiota, Liberia ja Etiopia.[20]

1800-luvun Euroopan teollistuneet valtiot halusivat vallata alueita, joilta ne saisivat halpoja raaka-aineita ja työvoimaa. Siirtomaiden hankkimista alettiin pitää vallan tunnusmerkkinä. Länsimaalaiset pyrkivät levittämään Afrikkaan myös omaa elämäntapaansa. Afrikkalaisilla ei katsottu olevan samaa ihmisarvoa kuin valloittajilla.

Siirtomaat itsenäistyivät toisen maailmansodan jälkeen, useimmat 1960-luvulla. Nykyisin Afrikassa on 55 itsenäistä valtiota. Niiden rajat ovat peräisin siirtomaa-ajalta, eivätkä perustu kansallisuuksiin tai heimoihin. Myös Afrikan maiden viralliset kielet ja useissa tapauksissa pääuskonnotkin ovat peräisin siirtomaa-ajalta.

Vuonna 1963 perustettiin Afrikan yhtenäisyysjärjestö OAU tukemaan Afrikan maiden yhteistyötä ja itsenäistymispyrkimyksiä. Vuonna 2002 sen korvasi Afrikan unioni, jonka tavoitteena on tiivis taloudellinen ja poliittinen yhteistyö.[21]

Väestö ja kulttuuri

Väestö

Afrikan uskonnot
  islam

Unicefin mukaan Afrikan väkiluku vuonna 2014 on noin 1,2 miljardia.[22] Vuonna 2006 väkiluvuksi arvioitiin 924 miljoonaa.[23]

Afrikassa on useita tuhansia (tarkkaa lukumäärää ei voi määrittää) erilaisia yhteisöjä ja etnisiä ryhmiä, joilla on omat kulttuurinsa, kielensä, uskontonsa ja historiansa. Ryhmien rajat eivät ole selviä varsinkaan ulkopuoliselle. Useimmat afrikkalaiset puhuvat useampaa kuin yhtä kieltä. Viime vuosisatoina etnisiä ja kulttuurillisia eroja on vuoroin korostettu, vuoroin vähätelty poliittisista syistä.[1] Pohjois-Afrikka on arabikulttuurin leimaama ja Saharan eteläpuolella on runsaasti erilaisia mustia väestöryhmiä.

Väestönkasvuennusteita

Afrikan väkiluvun odotetaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä 1,4 miljardiin.[23] Afrikan väestö kasvaa noin 20 miljoonalla vuodessa. Afrikan väkiluku oli vuonna 1950 vain 260 miljoonaa eli kolmannes Euroopan silloisesta väestöstä. Unicefin vuonna 2014 julkaisema raportti ennusti nopeampaa väestönkasvua ja seuraavalle 35 vuodelle jopa 1,8 miljardia syntyvää lasta. Ennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä Afrikassa on yli miljardi alle 18-vuotiasta lasta, mikä on lähes 40 prosenttia kaikista maailman lapsista. Vuonna 2100 afrikkalaisia on tämän skenaarion mukaan neljä miljardia, joista miljardi Nigeriassa.[24]

Kielet

Pääartikkeli: Afrikan kielet

Afrikan kielet jaetaan usein neljään kielikuntaan: afroaasialaisiin kieliin, nilosaharalaisiin kieliin, nigeriläis-kongolaisiin kieliin ja khoisankieliin. Niiden lisäksi Madagaskarin saarella puhutaan austronesialaista kieltä malagassia, ja eri puolilla Afrikkaa puhutaan indoeurooppalaisia kieliä, jotka tulivat maanosaan eurooppalaisen kolonialismin mukana. Afrikassa puhutaan yhteensä noin kahta tuhatta kieltä.[25]

Taide ja muu kulttuuri

Pääartikkeli: Afrikkalainen taide

Saharan eteläpuolisen Afrikan taiteen eri muodot, tarkoitukset ja käytännöt ovat niin monimuotoisia, ettei voida helposti puhua mistään yleisafrikkalaisesta taiteesta. Joitain afrikkalaisen taiteen yleispiirteitä ovat pyrkimys uudistumiseen ja luovuuteen, visuaalinen abstrahointi ja konventionaalisuus, tasapainoisen sommittelun ja asymmetrian yhdistely, kuvanveiston tärkeä asema, ihmiskehon muuttaminen ja koristelu, sekä merkitysten monilukuisuus. Afrikan perinteisen taiteen perusosia ovat esiintyminen ja kokoontuminen, joissa yhdistyvät dynaamisesti ja merkityksellisesti musiikki, tanssi, pukeutuminen ja kehonkoristelu, maskit ja kuvanveisto.[26]

Talous

Pääartikkeli: Afrikan talous

Maatalous

Yli puolet Afrikan väestöstä saa elantonsa maanviljelyksestä. Omavaraistalous on yleistä. Vientitulot saadaan usein plantaasituotteista. Riisiä, maissia ja vehnää viljellään sateisilla ja keinokastelluilla alueilla. Muita suuria viljelytuotteita ovat esimerkiksi hedelmät, tee, kahvi, maapähkinät ja tupakka. Trooppisista metsistä saadaan arvopuita, kuten mahonkia.[27]

Teollisuus

Afrikassa ei ole varsinaisia teollisuusmaita. Maanosa on luonnonvaroiltaan rikas, mutta louhitut mineraalit päätyvät lähes kokonaisuudessaan jalostamatta vientiin. Useat Afrikan valtiot saavat yli puolet vientituloistaan yhdestä kauppatavarasta. Suurimmat öljyntuottajat ovat Algeria, Libya ja Nigeria. Maakaasun tuottajia ovat Algeria, Libya ja Egypti. Keski-Afrikasta eteläiseen Afrikkaan ulottuu rikas malmiesiintymä, josta saadaan kuparia, sinkkiä, lyijyä ja rautamalmia. Etelä-Afrikka tuottaa lisäksi kultaa ja platinaa, ja eteläisen Afrikan alueelta louhitaan timantteja. Keski-Afrikan tasavalta tuottaa uraania. Jalostusteollisuutta on Etelä-Afrikassa, Egyptissä ja Keniassa.[28]

Köyhyys

Afrikka on maailman asutetuista mantereista selvästi köyhin ja nykyään keskimääräisesti köyhempi kuin 30 vuotta sitten.[29] YK:n 175 maata käsittävässä raportissa ”Human Development Report” vuodelta 2003 25 viimeistä sijaa olivat afrikkalaisia valtioita.[30]

Afrikan nykyisen köyhyyden juuret ovat paikoin historiassa.[31] Afrikan heikon taloudellisen tilanteen merkittävimpiä syitä ovat olleet epävakaa siirtyminen pois kolonialismista, kylmä sota, poliittisen korruption kasvu ja despotismi sekä protektionismi. Afrikan talouskehitys on polkenut paikallaan verrattuna Kiinan, Intian ja Etelä-Amerikan nopeaan talouskasvuun, joka on nostanut miljoonia ihmisiä köyhyysrajan yläpuolelle. Afrikan talous on jopa taantunut ulkomaankaupalla, investoinneilla ja BKT:lla mitattuna.lähde? Köyhyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kuten alhainen elinikä, väkivalta ja epävakaus. Vuosikymmenten aikana Afrikan taloutta on yritetty useasti kasvattaa, mutta huonolla menestyksellä.[32]

Lähteet

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9.

Viitteet

  1. a b c Africa Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  2. Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
  3. a b c d Geographica 2000, s. 312.
  4. Lewin, Evans: Africa. Clarendon press, 1924. (englanniksi)
  5. a b Merriam-Webster’s Geographical Dictionary (Index), s. 10–11. Merriam-Webster, 1998. (englanniksi) ISBN 0-87779-546-0.
  6. Geographica 2000, s. 353.
  7. What does Kilimanjaro look like? Climb Mount Kilimanjaro. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  8. Kilimanjaro Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  9. 5 Major Lakes in Africa USA Today. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  10. Doyle, Alister: Africa’s deforestation twice world rate, says atlas Reuters. 10.6.2008. Viitattu 23.10.2014. (englanniksi)
  11. Forests and deforestation in Africa – the wasting of an immense resource afrol News. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi)
  12. Terrestrial Ecoregions – Madagascar subhumid forests (AT0118) National Geographic. (englanniksi)
  13. Nature laid waste: The destruction of Africa The Independent. 11.6.2008. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  14. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb Countries and Areas Ranked by Population: 2009 U.S. Census Bureau. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  15. a b c South Sudan Profile BBC News. BBC. Viitattu 7.9.2013. (englanniksi)
  16. From hunting to farming The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  17. a b Timeline The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  18. People on the Move The Story of Africa. BBC. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  19. Mūsā I of Mali Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  20. Countries in Africa Considered Never Colonized About.com. Viitattu 21.12.2015. (englanniksi)
  21. AU in Nutshell African Union. Viitattu 8.3.2014. (englanniksi)
  22. UNICEF Report: Africa’s Population Could Hit 4 Billion By 2100 NPR. 13.8.2014. Viitattu 3.2.2017. (englanniksi)
  23. a b Africa: Population Report Highlights Continent’s Challenges AllAfrica. 16.7.2007. Viitattu 22.12.2015. (englanniksi)
  24. UNICEF Report: Africa’s Population Could Hit 4 Billion By 2100 NPR.org. 13.8.2014. National Public Radio. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  25. Ojutkangas, Krista et al.: Johdatus kielitieteeseen, s. 44–47. Sanoma Pro, 2013. ISBN 978-952-63-2011-3.
  26. African art Encyclopædia Britannica. Viitattu 24.9.2014. (englanniksi)
  27. Geographica 2000, s. 312–313.
  28. Geographica 2000, s. 313.
  29. African Economic Community (PDF) (s. 1) Africa Notes. Cornell University. Viitattu 15.12.2007.
  30. Human Development Report 2003 (PDF) (240) Oxford University Press, Inc. Viitattu 15.5.2007. (englanniksi)
  31. Conflicts in Africa Global Issues. Viitattu 15.12.2007. (englanniksi)
  32. AIDS campaigns in South Africa (s. 3) Focusanthro.org. Viitattu 16.12.2007. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Teppo, Annika (toim.): Afrikan aika Näkökulmia Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan. Gaudeamus, 2011
  • Paloheimo, Eero: Tämä on Afrikka. WSOY, 2007.

Aiheesta muualla