Aasia

Aasia
Asia (orthographic projection).svg
Pinta-ala44 579 000 km²
Väkiluku3 879 000 000
  – väestötiheys89 as./km²
Valtioita48 (luettelo valtioista)
AikavyöhykeUTC+2 – UTC+12

Aasia on maapallon suurin maanosa niin väestöltään kuin pinta-alaltaankin. Sen pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä, mikä tarkoittaa 29,4 % maapallon maapinta-alasta ja 8,6 % kokonaispinta-alasta. Aasiassa asuu vähän alle neljä miljardia ihmistä eli yli 60 % maailman väestöstä.

Maanosan nimi tulee antiikin kreikkalaisilta, jotka käyttivät nimeä Anatolian alueesta. Valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.

Aasiassa sijaitsee maailman korkein vuoristo Himalaja. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, mutta Intian niemimaalla ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Pohjoisen Siperiassa on laaja havupuumetsäalue.

Pinnanmuodot ja geologia

Nasan satelliittikuvista koottu projektio Aasiasta.

Aasia on geologisesti hyvin aktiivinen maanosa, ja siellä on laajalti vuoristoja ja vulkaanisia alueita. Aasian ja koko maailman korkein vuoristo on Himalaja. Sen pohjoispuolella on Tiibetin ylänkö, joka on maailman korkein ylänkö. Indonesiassa on vulkaaninen kaari sekä Japanissa ja Filippiineillä tulivuorijonoja. Aasiassa on myös maailman vanhinta kallioperää, varsinkin Intian ja Arabian niemimailla sekä Siperiassa.[1]

Aasiassa on 19 suurta virtaa, joiden pituus on vähintään 2500 kilometriä. Pisimpiä jokia ovat Jangtse, Keltainenjoki, Indus, Ganges ja Mekong.[1]

Ilmasto ja kasvillisuus

Aasia voidaan jakaa ilmastollisesti Etelä-, Kaakkois- ja Itä-Aasian kosteaan monsuunivyöhykkeeseen sekä kuivaan tai puolikuivaan Keski-Aasiaan. Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa vallitsee kuuma ja kostea ilmasto. Himalajalla ja Keski-Aasian vuoristoissa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Keski-Aasia on kuivaa tai puolikuivaa aluetta, jossa kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä.[1]

Kaakkois- ja Etelä-Aasiassa on trooppisia sademetsiä, jotka on tosin suurimmaksi osaksi hakattu. Subtrooppista Itä-Aasiaa peittävät osin ikivihreät lehtipuumetsät. Pohjoisempana on kesävihantia lehtimetsiä. Tiibetin ylänkö on lähes puutonta tundraa. Vähäsateisia alueita peittävät ruohostot, ja Intian sekä Thaimaan ylängöillä on trooppista ruohostoa. Keski-Aasian puolikuivat alueet ovat lauhkean vyöhykkeen ruohostoa.[1] Siperiassa on laaja havupuumetsikköalue taiga.[2]

Aasian valtiot

Maa tai aluePinta-ala
(km²)
Asukasluku
Väestötiheys
(as./km²)
PääkaupunkiValtiomuotoViralliset kieletValuutta
Keski-Aasia:3 994 40059 969 28415
Kazakstan
Kazakstan sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-joen läntinen osa kuuluu Eurooppaan.

2 717 30015 185 8445,6Astanatasavaltakazakki, venäjäKazakstanin tenge
Kirgisia198 5004 753 00324,0Biškektasavaltakirgiisi, venäjäKirgisian som
Tadžikistanin lippu Tadžikistan143 1006 863 75248,0Dušanbetasavaltatadžikki, venäjäTadžikistanin somoni
Turkmenistanin lippu Turkmenistan488 1004 603 2449,4AšgabattasavaltaturkmeeniTurkmenistanin manat
Uzbekistanin lippu Uzbekistan447 40025 563 44157,0TaškenttasavaltauzbekkiUzbekistanin som
Itä-Aasia:11 794 1221 537 965 377130,4
Japani377 835127 433 494337,0Tokioperustuslaillinen monarkiajapaniJapanin jeni
Kiina9 596 9601 313 974 000140,9PekingkansantasavaltamandariinikiinaRenminbi
Kiinan tasavalta36 19123 119 772639TaipeitasavaltamandariinikiinaUusi Taiwanin dollari
Korean demokraattinen kansantasavalta120 54022 224 195182,0PjongjangkansantasavaltakoreaPohjois-Korean won
Korean tasavalta98 48048 422 644492,0SoultasavaltakoreaEtelä-Korean won
Mongolian lippu Mongolia1 564 1162 791 2721,8Ulan BatortasavaltamongoliMongolian tugrik
Pohjois-Aasia:17 075 400142 200 00026,8
Venäjän lippu Venäjä
Venäjä sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Ural-vuoriston läntinen osa kuuluu Eurooppaan.

17 075 400142 200 00026,8MoskovaliittotasavaltavenäjäVenäjän rupla
Kaakkois-Aasia:3 520 125586 254 91734,3
Brunein lippu Brunei5 770343 65361,0Bandar Seri Begawanabsoluuttinen islamilainen sulttaanikuntamalaijiBrunein dollari
Filippiinit300 00089 469 000300,0Manilatasavaltafilipino, englantiFilippiinien peso
Indonesia1 919 440245 453 000134,0JakartatasavaltaindonesiaIndonesian rupia
Itä-Timor14 6091 040 88069,0Dilitasavaltatetum, portugaliYhdysvaltain dollari
Kambodža181 04013 363 42172,5Phnom Penhperustuslaillinen monarkiakhmerKambodžan riel
Laos236 8006 217 14124,0VientianekansantasavaltalaoLaosin kip
Malesian lippu Malesia329 75826 207 10278,0Kuala Lumpurperustuslaillinen monarkiamalaijiMalesian ringgit
Myanmarin lippu Myanmar678 50050 700 00062,0Naypyidawliittotasavalta (sotilasjuntta)burmaMyanmarin kyat
Singaporen lippu Singapore6484 425 7206 724,0Singaporetasavaltaenglanti, mandariinikiina, malaiji ja tamiliSingaporen dollari
Thaimaan lippu Thaimaa514 00064 632 000126,0Bangkokperustuslaillinen monarkiathaiThaimaan baht
Vietnamin lippu Vietnam329 56084 403 000259,0HanoitasavaltavietnamVietnamin đồng
Etelä-Aasia:5 131 7041 489 335 518290,2
Afganistanin lippu Afganistan647 50028 717 21343,0Kabultasavaltapašto, dariAfganistanin afgaani
Bangladeshin lippu Bangladesh147 570153 546 9011 040,5DhakakansantasavaltabengaliBangladeshin taka
Bhutanin lippu Bhutan38 394682 32117,8Thimphuperustuslaillinen monarkiadzongkhangultrum
Intia3 287 5901 095 351 995329,0New Delhiliittotasavaltahindi, englanti ja 22 kansallista kieltäIntian rupia
Malediivien lippu Malediivit300341 1061 171,0MalétasavaltadivehiRufiyaa
Nepalin lippu Nepal140 80025 284 463184,0KathmanduliittotasavaltanepaliNepalin rupia
Pakistanin lippu Pakistan803 940165 804 000213,0Islamabadislamilainen tasavaltaurdu, englantiPakistanin rupia
Sri Lankan lippu Sri Lanka65 61019 607 519298,0Sri Jayewardanapura-Kottetasavaltatamili, sinhaliSri Lankan rupia
Länsi-Aasia eli Lähi-itä6 234 892349 925 39456,1
Arabiemiirikuntien lippu Arabiemiirikunnat88 8804 496 00064,0Abu Dhabiliittovaltioarabiadirhami
Armenian lippu Armenia29 8003 326 448112,0JerevantasavaltaarmeniaArmenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan
Azerbaidžan sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jotka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.

86 6007 868 38590,0BakutasavaltaazeriAzerbaidžanin manat
Bahrainin lippu Bahrain665739 000987,0Manamaperustuslaillinen monarkiaarabiaBahrainin dinaari
Egyptin lippu Egypti
Egypti sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Afrikassa. Siinain niemimaan itäinen osa kuuluu Aasiaan.

1 001 45080 471 86977KairoarabiatasavaltaEgyptin punta
Georgia
Georgia sijaitsee maantieteellisesti Aasiassa ja Euroopassa, jonka Etelä-Kaukasian niemimaa erottaa toisistaan.

69 7004 661 47367,0TbilisitasavaltageorgiaGeorgian lari
Irak437 07224 001 81655,0Bagdadtasavaltaarabia, kurdiIrakin dinaari
Iran1 648 19568 688 00042,0Teheranislamilainen tasavaltapersiaIranin rial
Israelin lippu Israel20 9917 026 000303,0Jerusalemparlamentaarinen demokratiaheprea, arabiaUusi Israelin sekeli
Jemen527 97020 727 06339,0SanaátasavaltaarabiaJemenin rial
Jordania92 3005 153 37848,0Ammanperustuslaillinen monarkiaarabiaJordanian dinaari
Kuwait17 8202 041 961115,0KuwaitemiraattiarabiaKuwaitin dinaari
Kypros9 250717 657112,0Nikosiatasavaltakreikka, turkkieuro
Libanon10 4523 826 018358,0BeiruttasavaltaarabiaLibanonin punta
Omanin lippu Oman212 4603 001 58314,0MasqatsulttaanikuntaarabiaOmanin rial
Qatarin lippu Qatar11 437885 35975,0DohamonarkiaarabiaQatarin rial
Saudi-Arabia Saudi-Arabia2 218 00024 293 84412,0RiadmonarkiaarabiaSaudi-Arabian rial
Syyrian lippu Syyria185 18017 585 54093,0DamaskostasavaltaarabiaSyyrian punta
Turkin lippu Turkki
Turkki sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Aasiassa. Bosporinsalmen länsipuolinen osa Turkkia kuuluu Eurooppaan.

780 58070 414 00091,4AnkaratasavaltaturkkiTurkin liira
Yhteensä:45 580 4504 165 650 49091,4

Epäitsenäiset alueet

AluePinta-ala (km²)AsukaslukuAsukastiheys (per asukas km²)PääkaupunkiEmämaa
Flag of the British Indian Ocean Territory.svg Brittiläinen Intian valtameren alue603 50058,3Diego GarciaYhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Flag of the People's Republic of China.svg Guangxi236 00047 880 000203Nanning Kiina
Flag of Hong Kong.svg Hongkong1 0927 122 5086 688 Kiinan erityshallintoalue.
Flag of Christmas Island.svg Joulusaari1351 40210,39Flying Fish CoveAustralian lippu Australia
Flag of the Cocos (Keeling) Islands.svg Kookossaaret1463045West IslandAustralian lippu Australia
Flag of Macau.svg Macao31,4624 00018 568 Kiinan erityshallintoalue.
Flag of the People's Republic of China.svg Ningxia66 4005 620 00084,6Yinchuan Kiina
Flag of the Inner Mongolian People's Party.svg Sisä-Mongolia1 183 00028 770 00020,1Hohhot Kiina
Flag of Tibet.svg Tiibet1 220 0002 630 0002,16Lhasa Kiina
Flag of Xinjiang-Shicai.svg Sinkiang1 665 00018 760 00011,7Ürümqi Kiina

Talous

Aasian maiden tulotasot vaihtelevat suuresti. Aasiassa on muutamia hyvin rikkaita maita, esimerkiksi Japani ja eräitä alueellisia finanssikeskuksia, kuten Hongkong ja Bahrain. Monet Aasian maat ovat teollistuneet hiljattain viime vuosikymmeninä. Toisaalta Aasiassa on myös vähiten kehittyneisiin maihin kuuluvia kehitysmaita, esimerkiksi Afganistan, Bangladesh ja Nepal.

Maatalous

Karjaa Kazakstanissa.

Aasian väestöstä suurin osa asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa maataloudesta elantonsa. Vehnän ja riisin viljely on intensiivistä tuolla vyöhykkeellä. Aasian väestön nopean kasvun seurausta oli valtaisa ravinnontarve. Tämän vuoksi viljeltyä aluetta jouduttiin lisäämään ottamalla autiomaiden reuna-alueita ja muita maataloudelle marginaalisia alueita käyttöön sekä hakkaamalla metsää. Niin sanottu "vihreä vallankumous" oli onnistunut yritys lisätä maatalouden tuotantoa. Lannoitteita ja torjunta-aineita käyttämällä sekä parantamalla siemenlaatua saatiin usein jopa kolminkertaiset sadot. Aasiassa huolta on kuitenkin aiheuttanut muun muassa kemikaaleista johtuvat ympäristöongelmat. Laidunnus ja vehnän viljely ovat Keski-Aasian maatalouden tärkeimmät muodot, johtuen alueen kuivuudesta. Lisäksi alueella viljellään laajalti puuvillaa kastelun ansiosta.[3]

Teollisuus

Kawasakin telakka Japanissa.

1980-luvulla monet Itä-Aasian valtiot saavuttivat korkean teollistumisasteen. Tämän vuoksi ne myös tulivat riippuvaisiksi polttoaineiden, mineraalien sekä muiden raaka-aineiden maahantuonnista. Kehittyneimmissä maissa tyypillisiä teollisuuden muotoja ovat auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus, esimerkiksi Japani on hyvä esimerkki tällaisesta valtiosta. Myös Singapore, Taiwan, Hongkong ja Etelä-Korea ovat teollistuneet nopeasti. Näiden maiden jäljessä tulevat muun muassa Malesia, Thaimaa ja Filippiinit.[4] Myös Kiinan ja Intian vienti on siirtynyt kohti teollisuustuotteita. Molemmilla valtioilla on merkittävää tieteellistä asiantuntemusta muun muassa satelliittiohjelmien ja avaruusteknologian aloilta.[4]

Myös entiset Keski-Aasian neuvostotasavallat ovat siirtymässä hitaasti vapaaseen markkinatalouteen. Näiden maiden teollisuus on kuitenkin vielä vähäistä. Azerbaidžanilla on huomattavat öljyvarat ja Kazakstan tuottaa kemikaaleja ja metalleja.[4]

Kulttuuri

Kielet

Pääartikkeli: Aasian kielet

Aasiassa puhutaan moniin eri kieliryhmiin kuuluvia kieliä. Lähi-idässä valtakieli on seemiläisiin kieliin kuuluva arabia. Keski-Aasian valtioissa puhutaan muun muassa turkinsukuisia kieliä. Aasian eteläosissa Iranista Bangladeshiin saakka puhutaan indo­eurooppalaisen kielikunnan indo­iranilaiseen haaraan kuuluvia kieliä kuten persiaa, urdua ja hindiä, joiden ohella Etelä-Intiassa puhutaan myös dravida­kieliä, joista laajimmalle levinnyt on tamili. Austronesialaiset kielet kuten malaiji ja indonesia ovat Kaakkois-Aasian pääkieliä. Myös thain kielellä ja burman kielellä on paljon puhujia mantereen puolella.

Kaikista maailman kielistä eniten äidinkielisiä puhujia on mandariinikiinalla. Sen ohella Itä-Aasian eniten puhuttuja kieliä ovat sille lähisukuiset wu ja kantoninkiina sekä lisäksi korea ja japani.[5]

Entisissä neuvostotasavalloissa käytetään yleisesti venäjän kieltä.[5]

Uskonnot

Kaikki laajimmalle levinneet uskonnot ovat syntyneet Aasiassa. Lähi-idästä ovat peräisin juutalaisuus, kristinusko ja islam, joista viimeksi mainittu on nykyisin Aasiassa laajimmalle levinnyt. Keski- ja Itä-Aasian valtauskontoja ovat buddhalaisuus ja hindulaisuus. Kiinan ja Intian vanhojen filosofisten perinteiden pohjalta on kehittynyt useita uskontoja tai uskontoon rinnastettavia suuntauksia.

Historia

Pääartikkeli: Aasian historia

Varhainen historia

Aasian varhaiset korkeakulttuurit syntyivät mantereen eri puolilla suurten jokien varsilla.Mesopotamian ja Indus-jokilaakson kulttuurin välillä oli yhteyksiä, mutta Jangtse-joen ympäristö oli lähes eristyksissä niistä. Silti tietyt yhteiset kulttuuripiirteet osoittavat, että jo varhaisen Kiinan ja Lähi-idän kulttuurien välillä oli tuntemattomia yhteyksiä.[6] Vain hevosilla kulkevat paimentolaiset pääsivät suurten arojen yli, ja Himalaja, Kaukasus sekä Siperian suot ja metsät muodostuivat heillekin liikenne-esteiksi. Vasta Silkkitie yhdisti Kiinan Lähi-itään ja Eurooppaan.

Eurooppalaiset Aasiassa

Eräitä sotia ja rajakiistoja 1940-luvulta nykyaikaan

Kashmirin laakso

Toisen maailmansodan jälkeen aseelliset yhteenotot ovat jatkuneet mantereella. Taiwan eli Kiinan tasavalta erosi Kiinasta maan kommunistisen vallankumouksen jälkeen. Kiina ei ole hyväksynyt eroa. Sodan jälkeen myös Vietnam ja Korea jakautuivat kahdeksi eri valtioksi; kapitalistiseen etelään ja kommunistiseen pohjoiseen. Etelä-Vietnam ja Pohjois-Vietnam yhdistyivät vuonna 1975, Vietnamin sodan päätyttyä. Etelä-Korea ja Pohjois-Korea taas ovat yhä sotatilassa, tosin vain muodollisesti. Myös Himalajan vuoristossa sijaitsevan Kashmirin osavaltion kysymys on yhä vailla ratkaisua. Vuonna 1971 Pakistanin ja Intian välille syntyi sota. Sodan seurauksena syntyi Bangladeshin valtio. Aseellisia yhteenottoja Kiinalla on ollut Vietnamin, Neuvostoliiton ja Intian kanssa, johtuen kiistoista Kiinan rajalinjasta. Filippiinien, Vietnamin, Malesian, Taiwanin ja Kiinan välillä on nykyään jännitteitä, johtuen Spratlysaarten omistuksesta.[7]

Luonto ja luonnonvarat

Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä elää paljon sellaisia eläimiä joita ei muualla tavata. Lisäksi Aasian alueella on maaperässä runsaasti mineraaleja ja arvometalleja. Persian­lahden ympärillä ovat maailman runsaimmat maaöljy­esiintymät.Kiinalla on enemmän vesivoimavaroja kuin millään muulla maailman maalla, jopa kaksi kertaa enemmän kuin Venäjällä. Hiilivarantojen suhteen Venäjä ja Kiina kuuluvat maailman suurimpiin.

Lähteet

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9.
  • Penny Martin, Margaret Olds ja Fran Church: Geographica. Suomentanut Matti Eskola ja Jorma Harju. Könemann, 2003. ISBN 3-89731-916-0.

Viitteet

  1. a b c d Geographica 2000, s. 144.
  2. Geographica 2000, s. 273.
  3. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Maatalous”, Geographica, s. 144–145. , 2003.
  4. a b c Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Teollisuus”, Geographica, s. 145. , 2003.
  5. a b Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Kielet”, Geographica, s. 145. , 2003.
  6. McNeill J.R. & McNeill William: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan. Vastapaino, 2005.
  7. Martin, Olds ja Church: ”Aasia: Rajakiistat ja sodat”, Geographica, s. 145. , 2003.

Aiheesta muualla